HYOL ry

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry

Förbundet för lärarna i historia och samhällslära FLHS rf

50 vuotta Taloustietokilpailua


Taloustietokilpailun synty

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n ja Nordean yhteishanke Taloustietokilpailu järjestettiin 50. kerran keväällä 2015. Taloustietokilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä 1966 ja se on vanhin edelleen toimiva koko ikäluokalle suunnattu koululaiskilpailu.

Idea taloustietokilpailun järjestämisestä tuli HYOL:n edeltäjän Historian opettajat ry:n aktiivilta Reino Riikoselta vuonna 1964. Opettajajärjestön hallituksessa pidettiin tärkeänä, että uudet, vuonna 1963 käyttöön otetut modernit oppiennätykset, joissa yhteiskuntaoppi ja taloustieto oli määritelty erikseen, saatettaisiin yleiseen tietoisuuteen. Oppiennätyksillä tarkoitettiin opetussuunnitelmia, niitä sisältöjä, jotka tuli opettaa ja osata esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa.

HYOL:n hallituksessa pidettiin tärkeänä lisätä taloustiedon tunnettuutta ja kiinnostavuutta. Liiton hallitus pohti keinoja, joilla nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Yhdistyksen Kleio-lehden silloinen päätoimittaja Reino Riikonen sai eräässä kokouksessa ajatuksen valtakunnallisen taloustietokilpailun järjestämisestä. Ajatus kiinnosti erityisesti kolmea opettajaa, Jouko Haavistoa, Matti Castrénia ja Meeri Pulkkista, jotka liiton hallituksen edustajina aloittivat sopivan yhteistyökumppanin etsimisen.

Samaan aikaan Kansallis-Osake-Pankki etsi sopivia keinoja ja väyliä taloudellisen tiedon levittämiseksi. KOP:ssa huomattiin 1960-luvun alussa, että suomalaisessa yhteiskunnassa oli käynnissä pankkitoiminnan voimakas ”kansanomaistuminen”, joka näkyi ennen kaikkea palkka pankkiin -järjestelmän yleistymisenä ja kotitalouksien asuntolainojen kysynnän kasvuna. Yhä useammalla kansalaisella alkoi olla tarvetta talous- ja pankkiasioiden tuntemiseen, ja KOP halusi olla mukana levittämässä näiden asioiden tuntemusta erityisesti nuorison keskuuteen.

Havaittuaan yhdensuuntaiset pyrkimyksensä Historianopettajat r.y. ja Kansallis-Osake-Pankki pääsivät nopeasti sopimukseen valtakunnallisen Taloustietokilpailun järjestämisestä. Kilpailu oli alusta saakka kaksikielinen ja kaksivaiheinen, jossa alkukilpailut järjestettiin kouluilla ja parhaat kutsuttiin Helsinkiin loppukilpailuun. Tehtävänjako osapuolien välillä oli selvä: HYOL ry:n jäsenistä muodostettu taloustietokilpailutoimikunta vastasi kilpailukysymysten laatimisesta ja kilpailusta tiedottamisesta, KOP puolestaan sitoutui vastaamaan kilpailun aiheuttamista kustannuksista ja tarjoamaan asiantuntija-apua kilpailun kysymyksiä laadittaessa. Taloustietotoimikunnassa yhdistyksen edustajina työskentelivät ensimmäisinä vuosina muun muassa Meeri Pulkkinen ja Jouko Haavisto.

Taloustietokilpailusta tiedotettiin ensimmäisen kerran Kleiossa 3/1965. Tässä kolmesivuisessa artikkelissa julkaistiin myös kilpailun säännöt, jotka kuuluivat seuraavasti:

1) Kilpailun järjestävät Historianopettajat – Historielärarna r.y. ja Kansallis-Osake-Pankki. Käytännössä asiaa hoitaa erityinen Taloustieto-kilpailutoimikunta.

2) Kilpailun tarkoituksena on:

- herättää oppilaissa entistä enemmän kiinnostusta talouselämään ja sen ongelmiin.

- tarjota opettajille mahdollisuus kontrolloida keskikoulun ylimmän luokan oppilaiden taloudellisen tiedon tasoa ja harrastusta, taloudellisten asioiden opetettavuutta tällä asteella, sekä kannustaa opettajia uusien ja tehokkaiden metodien etsimiseen.

- korostaa reaalisen ja objektiivisen talouselämän tuntemuksen ja taloudellisten tietojen tarpeellisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

3) Kilpailukysymykset käsittävät taloustiedon opetuksen ainesta siinä laajuudessa, kuin sitä keskikouluasteen ylimmällä luokalla uusien oppiennätysten mukaan on opetettava.

4) Kilpailuun voivat osallistua oppikoulujen keskikouluasteen ylimmän luokan oppilaat

5) Kilpailuun osallistuminen on vapaaehtoista.

6) Kilpailu toimeenpannaan yht’aikaa koko maassa.

7) Kilpailun kestoaika on 60 minuuttia.

8) Kilpailutoimikunta toimittaa kuhunkin kouluun tarpeellisen määrän kilpailukysymyksiä kirjekuoressa. Kuori avataan vasta kilpailutilaisuudessa.

9) Kilpailutilaisuuden järjestämisestä, valvonnasta ja tulosten lähettämisestä toimikunnalle vastaavat kunkin koulun historianopettajat.

10) Kilpailussa palkitaan kunkin luokan paras.

11) Maan parhaiden välillä järjestetään myöhemmin jatkokilpailu, johon toimikunta lähettää kutsun.

 

Taloustietokilpailuun ilmoittautuminen tapahtui joululomien jälkeen postikortilla. Kilpailu järjestettiin 15. maaliskuuta 1966 kello 15.00 varsinaisten koulutuntien ulkopuolella. Ensimmäinen Taloustietokilpailu osoittautui menestykseksi. Kilpailuun osallistui 21 494 oppilasta 328 koulusta. Ensimmäiseen kilpailuun osallistui siis noin 60 % prosenttia kaikista silloisen keskikoulun viimeisen luokan oppilaista. Osallistujamäärä ylitti selvästi taloustietotoimikunnan ja Kansallis-Osake-Pankin tavoitteet. Tavoitteet eivät ylittyneet pelkästään annettujen vastausten määrässä, vaan myös niiden laadussa - kilpailun järjestäjätahot olivat positiivisesti yllättyneitä vastausten korkeasta tasosta. Jokainen koulun paras oppilas sai palkinnoksi pöytäkellon, salkun ja luentokansion. Jokainen kilpailussa ”hyväksyttävällä tavalla parhaansa yrittänyt” sai luentokansion.

Loppukilpailuun kutsuttiin 48 alkukilpailussa parhaiten menestynyttä oppilasta eri puolilta Suomea. Se järjestettiin 5.4.1966 Otaniemessä. Loppukilpailijat kirjoittivat muun muassa esseen aiheesta ”Jos herra kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri kysyisi Sinun mielipidettäsi siitä, mihin toimenpiteisiin tällä hetkellä olisi ryhdyttävä työllisyystilanteen parantamiseksi, niin mitä antaisit vastaukseksi?” Lisäksi opiskelijat vastasivat useisiin lyhempiin kirjallisiin tehtäviin. Loppukilpailun yhteydessä päästiin myös tutustumaan Kansallis-Osake-Pankin televisio- ja tietokoneosastoihin sekä pääkonttoriin ja järjestettiin vierailu kansallisteatteriin. Ensimmäisen taloustietokilpailun voitti Tuomo Honkanen Lahden lyseosta. Toiseksi sijoittui Maritta Pasanen Nilsiän yhteiskoulusta ja kolmanneksi Kari Niemelä Oulun lyseosta. Jokainen voittaja sai varsinaisten palkintojen lisäksi muistoksi yhden pankkiosakkeen.

 

Ajat muuttuvat, Taloustietokilpailu säilyy

Taloustietokilpailu vakiintui järjestettäväksi huhtikuun alkupuolella, vaikka kilpailun siirtämistä myöhempään ajankohtaan toivottiinkin. Historian opettajat ry totesi, että kilpailun arvostelun ja loppukilpailun kannalta koetta ei voinut siirtää pitkälle kevääseen. Yhdistys muistutti opettajia siitä, että opetettavia asioita ei tarvitsisi käydä läpi siinä järjestyksessä kuin ne olivat oppikirjoissa, vaan opettaja voisi valmistaa oppilaitaan kilpailuun huolehtimalla, että talousasiat olivat tulleet opetetuksi kilpailuun mennessä. Taloustietokilpailut olivat teemoiltaan haastavia, mitä arvosteltiin kilpailun ensimmäisinä vuosina muun muassa Kleion sivuilla. Historian opettajat totesivat vastineessaan, että kilpailu tarkoitus oli myös erotella jyvät akanoista, sillä loppukilpailuun otettiin mukaan parhaimmillaankin vain muutamia kymmeniä oppilaita. Kysymysten oli oltava niin vaikeita, että kärki todella muodostui. Kilpailussa käsiteltiinkin laajoja kansantalouden ilmiöitä kuten Suomen ulkomaankauppaa, työttömyyttä ja inflaatiota. Loppukilpailuissa oppilaiden tuli suoriutua kirjallisten tehtävien ja esseiden lisäksi myös ryhmätöistä.

Taloustietokilpailun tehtäväpaperit postitettiin lähimpään pankin konttoriin, josta kysymykset toimitettiin tai haettiin kouluille. Usein voittajakolmikko myös sai kutsun opettajansa kanssa paikalliseen pankin konttoriin kahvitilaisuuteen. Paikallislehdet kirjoittivat ahkerasti juttuja kilpailussa menestyneistä nuorista, varsinkin, jos oppilas oli sijoittunut kolmen parhaan joukkoon valtakunnallisessa loppukilpailussa. Tämä lisäsi kilpailun tunnettuutta entisestään. 1960–1970-luvut olivat kriittisen keskustelun aikaa, jolloin historian ja yhteiskuntatiedon opetus sai muutenkin paljon huomiota julkisuudessa. Tuolloin eräät SKDL:n ja SDP:n kansanedustajat laativat kirjallisen kysymyksen ”virallisesti hyväksymättömän oheismateriaalin käytöstä koulujen opetuksessa”. Kansanedustajat pitivät ongelmallisena, että elinkeinoelämä ja porvarilliset eturyhmät lähettivät kouluihin omia materiaalejaan. Esimerkkinä ideologisesta säätelystä mainittiin yhteistyö Kansallis-Osake-Pankin kanssa Taloustietokilpailussa.

Opetushallituksen edeltäjä Kouluhallitus alkoi vastustaa kilpailua, jonka uskottiin tuovan kouluihin liikaa vaikutteita yksityisestä elinkeinoelämästä. Joissain kaupungeissa, esimerkiksi Tampereella, kilpailua jopa boikotoitiin pääomapiirien kanssa tehdyn yhteistyön vuoksi. Ilmeisesti kysymysten asettelussa tai arvioinnissa ei nähty ongelmaa, vaan yhteistyössä pankin kanssa sinänsä. Poliittisesti sitoutumattomana Historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opettajiksi nimensä vaihtanut yhdistys pidättäytyi radikaaleista kannanotoista ja aloitti sen sijaan tasapuolisuuden ja moniäänisyyden vuoksi yhteistyömuotoja muidenkin yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Kilpailun vastustajat saatiin lopulta vakuuttuneeksi siitä, että Taloustietokilpailun tarkoitus ei ollut tehdä koululaisista kapitalisteja, vaan edistää taloustiedon opetusta suomalaisissa kouluissa. Poliittisesta kuohunnasta huolimatta Taloustietokilpailu tuli tunnetuksi, vakiinnutti asemansa ja osallistujamäärät jatkoivat 1980-luvulle tultaessa tasaisesti. 1980-luvun alussa kilpailuun osallistui jo lähes 70 000 oppilasta vuosittain.

Pankkikriisin vuosina 1990-luvun alussa kilpailua jo vuosikymmenet rahoittanut KOP oli suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kilpailuun oli tuohon mennessä osallistunut jo pitkälti yli miljoona oppilasta, eli noin kolmannes vuosittaisista 15-vuotiaiden ikäluokista. Kilpailulla oli siis ollut loistava menneisyys, mutta oli epäselvää millaiseksi tulevaisuus muodostuisi. Kilpailu kuitenkin piti pintansa. Taloudellisista vaikeuksista huolimatta kilpailun järjestämiseen ei tullut keskeytystä edes pankkikriisin vuosina. Kilpailusta pidettiin kiinni ja talousopetusta arvostettiin jopa enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 1995 KOP:n ja SYP:n sulautuessa Merita Pankiksi yhteistyö jatkui. Merita Pankiksi muuttunut KOP asetti kilpailun jatkumisen ja sponsoroinnin ehdoksi, että kilpailun käytännön järjestelyt, hallinto ja talous siirrettäisiin HYOL ry:lle. Edelleen pankki tarjosi asiantuntija-apua kilpailukysymysten laadintaan sekä vastasi palkinnoista ja loppukilpailusta.

Merita Pankki yhdistyi Merita-Nordbankeniksi 1997 ja edelleen Nordea Pankiksi vuonna 2001. Tämänkin muutoksen yhteydessä yhteistyö Taloustietokilpailussa jatkui.


Modernisoituva Taloustietokilpailu

Pienentyneiden ikäluokkien sekä jaksojärjestelmään siirtymisen myötä osallistujamäärät alkoivat vähentyä 1980-luvun huippuvuosista. HYOL ry aloitti uusiakin kilpailuja, esimerkiksi Talousgurun vuonna 1996 yhdessä Pankkiyhdistyksen kanssa. Talousguru on talousaiheinen kilpailu lukiolaisille. Taloustietokilpailu kuitenkin säilyi Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton lippulaivana, johon osallistui edelleen kymmeniä tuhansia oppilaita joka vuosi.

Postitse tapahtuvista ilmoittautumisista luovuttiin 2010-luvun alkaessa. Tuolloin siirryttiin HYOL:n verkkosivuilla täytettävään sähköiseen ilmoittautumislomakkeeseen. Vuonna 2012 HYOL aloitti myös kysymysten sähköisen jakelun. Paperisen lomakkeen sijaan kilpailukysymykset lähetettiin PDF-tiedostona opettajien sähköpostiin, josta opettajat itse tulostivat tarvittavat määrän oppilailleen. Tämän myötä kilpailulomakkeen nelivärisyydestä luovuttiin, jotta koulujen erilaiset tulostimet eivät asettaisi oppilaita eriarvoiseen asemaan. Uudistus herätti enimmäkseen kiitosta. Kun kysymyksiä ei tarvinnut enää hakea tai postittaa pankista, yksi työvaihe jäi pois.

Kilpailu on pyritty säilyttämään teemoiltaan ajankohtaisena. Kilpailussa on joka vuosi yhteiskuntaopin peruskysymyksiä, mutta myös ajankohtaisia uutisia, joissa on mahdollista menestyä tiedotusvälineitä seuraamalla. Varsinkin kilpailun esseekysymyksissä on usein tavoiteltu ajankohtaisuutta. Kilpailussa on käsitelty esimerkiksi kauppojen sunnuntaiaukioloa, vuoden 2008 finanssikriisiä ja Viron EU-jäsenyyttä.  Verrattuna ensimmäisiin vuosiin kilpailussa on myös kysymyksiä, jotka liittyvät läheisemmin oppilaan elämään ja oman talouden hallintaan. Nuorten elämään liittyvät kysymykset ovat käsitelleen vaikkapa piraatti-cd-levyjen ostamisen vaikutuksia, makeisveroa, kauppojen etukortteja, brändejä ja verkkokauppaostoksia, sekä Suomen väestöpyramidin nykyisen rakenteen vaikutuksia oppilaan omalle ikäluokalle. Henkilökohtaisen taloudenpidon lisäksi kilpailussa mitataan oppilaiden tietoja kansantalouteen sekä yritystalouteen ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Monissa kouluissa opettajat järjestävät Taloustietokilpailun kaikille luokilleen ja tuloksilla on vaikutusta yhteiskuntaopin loppuarvosanaan. Viimeisimpään Taloustietokilpailuun osallistui lukuvuonna 2013–2014 noin 34 500 oppilasta 488 koulusta.

Eräiden kilpailuvuosien osallistujamääriä:

Vuosi                  osallistujamäärä

1966                    21 500

1967                    30 000               

1977                    59 000

1980                    67 900

1992                    53 000

2004                    42 700

2014                    34 500

 

Taloustietokilpailutoimikunta

Taloustietokilpailun kysymysten laatimisesta vastaa erityinen Taloustietokilpailutoimikunta, johon kuuluu seitsemän Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton asettamaa opettajajäsentä sekä talousasioiden erityisasiantuntijana Nordea-pankin edustaja. Taloustietokilpailu on alusta asti ollut kaksikielinen kilpailu, joten vähintään yksi toimikunnan jäsenistä puhuu äidinkielenään ruotsia. 

Taloustietokilpailutoimikunta aloittaa valmistautumisen keväiseen taloustietokilpailuun kokoontumalla pian lukuvuoden alkamisen jälkeen. Syksyn ensimmäisessä kokouksessa toimikunta päättää aihepiirit, joita kevään alkukilpailun kysymykset koskevat. Seuraavaan kokoukseen jokainen toimikunnan jäsen valmistelee vähintään yhden kysymysaihion, joita toimikunta yhdessä muokkaa syksyn kolmessa kokouksessaan. Toimikunta päättää myös millaisia kuvaajia, taulukoita sekä kuvitusta alkukilpailulomakkeeseen valitaan. Lisäksi toimikunta valitsee mainostoimiston suunnittelemista julistevaihtoehdoista taloustietokilpailusta tiedottamisessa käytettävän julisteen. Vuoden vaihteen jälkeen taloustietotoimikunta suunnittelee loppukilpailun kysymykset.

Taloustietokilpailun alkukilpailu pidetään maalis-huhtikuun vaihteessa. Kilpailuun oppilaansa ilmoittaneilla opettajilla on noin kaksi viikkoa aikaa tarkastaa oppilaidensa vastaukset. Sen jälkeen kunkin koulun paras vastaus lähetetään HYOL:n toimistoon, jonne toimikunta kokoontuu lukemaan toimistolle lähetettyjä vastauslomakkeita ja valitsemaan noin 500 vastauksen joukosta 30 parasta. Tämä tarkastuskokous on toimikunnan näkökulmasta hyvin haasteellinen, sillä toimistolle lähetettyjen vastausten määrä on suuri ja erot parhaimpien vastauksen välillä pieniä. Toimistolla on joinakin vuosina istuttu yöhön asti vastauksia vertailemassa!

30 parhaiten alkukilpailussa menestynyttä oppilasta kutsutaan toukokuun puolivälissä Helsingissä pidettävään kaksiosaiseen loppukilpailuun. Loppukilpailijoilla on aluksi 30 minuuttia aikaa vastata erilaisiin lyhyisiin kirjallisiin kysymyksiin. Tämän jälkeen kilpailussa pidetään pieni tauko, jonka jälkeen oppilailla on 45 minuuttia aikaa vastata essee-tyyppiseen pääkysymykseen. Sillä aikaa kun kilpailijat ahertavat pääkysymyksen parissa, kilpailupaikalle kokoontunut taloustietokilpailutoimikunta tarkastaa ”pikkukysymyksiin” annetut vastaukset. Myös pääkysymykseen annetut vastukset tarkastetaan kilpailupaikalla. Tämä tehtävä on erityisen haasteellinen, sillä ne 30 oppilasta, joiden vastauksia toimikunta pääsee loppukilpailun jälkeen tarkastamaan, ovat taloustiedollisissa asioissa ikäluokkansa ehdotonta eliittiä ja annetut vastaukset sen mukaisia.   

Taloustietokilpailutoimikuntaan kaudella 2014–2015 kuuluvat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton edustajina toimikunnan puheenjohtaja Juha-Pekka Lehtonen, Sari Halavaara, Liisa Hämäläinen, Antti Löfberg, Markku Vasander ja Petter Wallenius sekä Nordea Pankin edustaja. Toimikunnan sihteerinä toimii HYOL:n toiminnanjohtaja Kirsi Ruhanen.


Taloustietäjiä vuosien varrelta

Ensimmäisen taloustietokilpailun loppukilpailussa oli mukana myös vaasalainen nuorimies Jorma Ollila. Ollila voitti Vaasan Lyseossa järjestetyn koulukohtaisen taloustietokilpailun. ”Tietysti”, lyseossa historiaa opettanut Raimo Teppo on todennut Seura-lehden 4/2008 haastattelussa. ”Lisäksi hän antoi selvästi ymmärtää, että lähtee voittamaan myös valtakunnallisen finaalin.” Näin ei kuitenkaan käynyt. Sen sijaan menestystä on tullut myöhemmin muun muassa Nokian toimitusjohtajana ja pääjohtajana sekä Shellin, Nokian ja Outokummun hallituksen puheenjohtajana.

Vuoden 1971 Taloustietokilpailussa lääninsä kolmen parhaan joukkoon suoriutui vimpeliläinen Vesa Vihriälä. ”Kilpailu oli koulussamme vapaaehtoinen, mutta kaikkia kannustettiin osallistumaan ja aika moni niin taisi tehdäkin. Sijoitukseni oli joka tapauksessa sellainen, etten päässyt valtakunnalliseen kilpailuun. Opettaja taisi antaa kunniakirjan, ehkäpä koska KOP:lla ei tuolloin ollut konttoria Vimpelissä”, Vihriälä muistelee. ”Tuolloin opetus painottui vahvasti historiaan. Talousasioita käsiteltiin vähän. Taloustieteeseen aloin perehtyä vasta yliopistossa, jossa valitsin kansantaloustieteen pääaineeksi valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Minua kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat yleensä ja arvelin että talous on tässä suhteessa keskeinen asia ja toisaalta taloustiede vaikutti menetelmiltään haastavimmalta eli sellaiselta, jota täytyy kynän ja paperin kanssa opiskella, ei vain tenttikirjoja lueskelemalla.” Vihriälä on myös tuttu vieras Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton jatkokoulutuksissa. ”Peruskoulussa olisi hyvä opettaa ihan keskeisimmät taloutta koskevat käsitteet ja prosessit. Paras tapa on ottaa ajankohtaiset asiat lähtökohdaksi ja pyrkiä tekemään ilmiöt ja niistä käytävä keskustelu ymmärrettäväksi. Esimerkiksi juuri tällä hetkellä voi pyrkiä analysoimaan, miten Venäjän talouskehitys ja vastasanktiot vaikuttavat Suomeen, tai mitä kautta kansantalouden hidas kasvu vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon”, Vihriälä arvioi. Hän on nykyisin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n toimitusjohtaja. Vesa Vihriälä on toiminut myös talouskomissaari Olli Rehnin neuvonantajana sekä useissa tehtävissä Suomen Pankissa.

Vuonna 2002 taloustietokilpailun finaalissa kilpaili helsinkiläinen Wille Rydman Kruunuhaan yläasteelta. Kokoomusnuorten entinen puheenjohtaja ja nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu muistaa hyvin 12 vuoden takaisen taloustietokilpailunsa. ”Talousasioiden muistan alkaneen kiinnostaa jo ala-asteen lopulla. Menin Kruununhaan yläasteelle, jossa opetus oli kautta linjan erittäin hyvää. Pärjäsin koulussa hyvin, vaikka keskityinkin noihin aikoihin pikemminkin musiikkiopintoihini kuin reaaliaineisiin. Finaalipaikka valtakunnallisessa taloustietokilpailussa oli mukava yllätys yläasteen päätteeksi”, Rydman muistelee. ”Nykyisen kokemukseni perusteella sanoisin, että jo peruskoulussa olisi syytä panostaa nykyistä enemmän talousasioiden opettamiseen. Talous muodostaa perustan kaikelle muulle yhteiskuntapolitiikalle. Nykyisin aivan liian monet päättäjät tekevät yhteiskuntapolitiikkaa käsittämättä kunnolla edes talouden perusasioita." Rydman lisää. 


Taloustietokilpailun tulevaisuus

Sekä kilpailua järjestävän opettajien yhdistyksen että kilpailua rahoittavan pankin nimi ovat muuttuneet useita kertoja vuosikymmenten varrella. Taloustietokilpailu on kuitenkin säilynyt sekä nimeltään että tavoitteiltaan lähes ennallaan. Kilpailu on tuttu monien nykyisten 9.-luokkalaisten vanhemmille heidän omilta kouluvuosiltaan ja sen on traditio, joka rytmittää satojen yhteiskuntaopin opettajien kevätlukukauden opetusta. Nordea Pankki ja sen edeltäjät ovat olleet Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton sitoutuneita kumppaneita kilpailun järjestämisessä ja tällä hetkellä tulevaisuus Nordea Pankin kanssa näyttää valoisalta. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry toivoo yhtä menestyksekästä jatkoa kilpailun seuraavalle 50 vuoden taipaleelle ja haluaa kiittää Nordea Pankkia, kilpailun järjestelyistä vuosien varrella vastanneita yhdistyksen jäseniä sekä taloustietokilpailuun osallistuneita oppilaita opettajineen.

 

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry